Savonlinna

Savonlinna, Riihisaari

Osoite: Riihisaari, 57130 Savonlinna
Sijainti: N=6860369.306, E=599743.932 (ETRS-TM35FIN)

Riihisaari sijaitsee Savonlinnan keskustassa, Olavinlinnan läheisyydessä. Riihisaaressa on maakuntamuseo, jonka parkkipaikka sijaitsee lähellä Riihisaarta. Kohtuullisen isolle parkkipaikalle voi pysäköidä auton. Kesäisin oopperajuhlat vaikuttavat pysäköintialueeseen ja suurin osa paikoista on varattuja.

Riihisaaren ja Tallisaaren alue kuuluu Savonlinnan alueen suosituimpiin lintupaikkoihin. Alue on parhaimmillaan talvisin ja keväisin veden voimakkaan virtauksen vuoksi. Vesistö pysyy sulana yleensä koko talven. Keväällä ennen jäiden lähtöä alueella on suuret sula-alueet. Alue houkuttelee erityisesti vesilintuja. Talvella sulassa talvehtii satoja sinisorsia. Riihisaaren kallioiset ja hieman niittymäiset rannat ovat hyviä paikkoja pikkulinnuille ja rantalinnuille. Tallisaaressa on paljon erilaisia puita, joissa viihtyy talvella pikkulinnut ruokailemassa. Riihisaari ja Tallisaari ovat monipuolisia paikkoja ympäri vuoden.

Harvinaisimpia alueella tavattuja lajeja ovat pikku-uikku, allihaahka, mandariinisorsa, kuningaskalastaja, luotokirvinen ja liejukana.

Tänkky (Kerimäki)

Osoite: Tänkyntie 125, Savonlinna

Sijainti: N=6872110.975, E=605117.074 (ETRS-TM35FIN)

Tänkyn tulvapelto sijaitsee Louhen ja Makkolan kylien välissä, pienen Tänkynjärven rantamilla. Louhelta Makkolaan päin ajettaessa, pian Löksän uimarannan jälkeen oikealle kääntyy Tyynentie (kartoissa joskus Toivontie), josta välittömästi kääntyy Tänkyntie vasemmalle. Tietä kuljetaan noin kilometrin verran, kunnes tie sivuuttaa pihapiirin ja mutkan jälkeen avautuu näkymät Tänkyn tulvapelloille. Tie laskeutuu aivan pellon tasaan muodostaen keväisin ikäänkuin padon, joka patoaa sulamisvesiä pellon puolelle. Tänkyllä parkkitilaa autoille on huonosti ja kelirikon aikana tiellä ajamista tuleekin välttää. Autoa parkkeerattaessa on otettava huomioon paikallisten asukkaiden ja maanviljelijöiden esteetön liikkuminen!

Tänkyn tulva pelto on kiistatta Savonlinnan paras kahlaajatulva keväisin. Koska pelto on lähes viereisen Tänkynjärven tasassa, muodostuu siihen keväällä suuri tulvajärvi sulamisvesien ansiosta. Alkukeväästä tulvan ollessa suurimmillaan on Tänkky hyvä paikka havainnoida vesilintuja. Loppukeväästä tulvien hieman kutistuttua alta paljastuvat mutelikot houkuttelevat kahlaajia puoleensa. Joinain vuosina tulva kestää pitkälle kesään, joka tekee paikasta erityisen mielenkiintoisen.

Tänkylle kannattaa ottaa kaukoputki mukaan, sillä tulvan takareunalla piipertävät kahlaajat voivat jäädä kiikareilla helposti määrittämättä. Parhaat paikat katseluun ovat aivan tulvan rannassa, pienen pumppuamokopin vieressä (ks. kuva, paikka A), sekä hieman ylempää peltotieltä (paikka B), josta näkee paremmin tulvan takaosan. Valon puolesta paras aika käydä Tänkyllä on aamulla sekä iltapäivällä, illalla etenkin pumppuamokopin luota katsottuna tulva on vastavalossa.

Mainittavia havaintoja Tänkyltä mm. lampiviklo, vesipääsky ja haarahaukka

Kitkasuo

Osoite: Kitkasuontie, Savonlinna

Sijainti: N=6864397.023, E=610027.070 (ETRS-TM35FIN)

Kitkasuon pellot sijaitsevat Savonlinnan Anttolan kylän liepeillä, noin 1,5 km Anttolasta pohjoiseen vt14:lta kääntyvän Ruokojärventien varressa. Itse pelloille vievä Kitkasuontie on yksityistie, jossa ajoa tulee välttää etenkin kevään kelirikkoaikana. Heti Kitkasuontien alussa oikealla on levikettä, johon sulan maan aikaan saa auton parkkiin. Pelloilla liikkuessa ja etenkin autoa parkkeerattaessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida, ettet tule tukkineeksi maanviljelijöiden pääsyä koneillaan pelloille tai muuten häiritse heidän toimintaa.

Kitkasuon alue muodostuu kahdesta suuremmasta peltoaukiosta: Hukkalanraiviosta ja itse Kitkasuosta. Kitkasuontielle käännyttäessä heti oikealla avautuu Hukkalanraivio, joka on muuttoaikoina etenkin hanhien suosiossa. Tietä jatkettaessa noin kilometrin verran saavutaan itse Kitkasuolle, joka on peltoaukeista suurempi.

Muuttoaikoina Kitkasuo kerää paljon monipuolisesti linnustoa. Keväisin muodostuvat sulavesilammikot houkuttelevat kahlaajia ja sulat sänget pikkulintuja ja hanhia. Peltoaukean keskeltä on hyvät näkymät joka suuntaan, joten paikka soveltuu myös muutonseurantaan. Syysmuuton aikaan Kitkasuo kerää erityisesti suohaukkoja; “Kitkalla” on havaittu kaikki neljä Suomen suohaukkalajia. Mullokset ja sänkipellot keräävät syksyisin myös paljon pikkulintuja, kuten västäräkkejä ja kirvisiä. Kitkasuon pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa ruisrääkkä, pikkulepinkäinen ja hemppo.

Kitkasuon harvinaisuuksista mainittakoot mm. punakaulahanhi, niittysuohaukka, lampiviklo ja mustaotsalepinkäinen.

Niittylahti

Osoite: Niittylahdentie 844, Savonlinna

Sijainti: N=6871447.855, E=595884.518 (ETRS-TM35FIN)

Niittylahti on Savonlinnassa Juvolantien varressa sijaitseva, yli 100 hehtaarin kokoinen peltoaukea. Niittylahteen on matkaa Savonlinnan keskustasta noin 17 kilometriä. Juvolantietä Savonlinnasta ajettaessa hyväksi todettu havainnointipaikka on peltoaukean lopussa, Niittylahdentien risteyksessä. Havaintopaikan luona on lato ja linja-autopysäkit. Enonkoskentien ja Juvolantien risteyksen tienhaarasta matkaa Niittylahteen on noin kahdeksan kilometriä. Auton voi jättää ladon luo tai linja-autopysäkille.

Niittylahti on laaja ja monipuolinen alue. Pelloilla kasvaa monia erilaisia viljelyskasveja. Pellot ulottuvat lähes Saimaan rantaan asti. Peltojen keskellä on Niittyjärvi, joka on rehevä ja matala lampi. Peltojen keskellä kulkee muutamia sarkaojia, joissa kasvaa matalia puita ja pensaita. Keväällä länsipuolen pelto yleensä tulvii lumien sulamisvesien takia. Tämä tulva ja Niittyjärvi kerää parhaiten lintuja keväällä. Syksyllä linnut kerääntyvät ympäri peltoja ja Niittyjärvelle. Niittyjärvelle on huono näkyvyys, koska rannat ovat ruovikoituneet.

Alue on parhaimmillaan keväisin sekä syksyisin. Jo aikaisin keväällä sulaville pelloille kerääntyy töyhtöhyyppiä, kiuruja ja pulmusia. Myöhemmin paikalle saapuu myös joutsenia, hanhia ja sorsalintuja. Syksyllä pelloilla voi olla jopa tuhansia valkoposkihanhia ja Niittyjärvellä sorsia. Alueen pesimälajisto koostuu pääosin pellolla ja maaseutuympäristössä pesivistä lajeista, kuten kottaraisista, töyhtöhyypistä, kiuruista ja pääskyistä. Alueella pesii myös päiväpetolintuja, kuten tuulihaukka ja hiirihaukka. Petolinnut lentelevät yleensä peltoa ympäröivien metsien yllä ja niitä on hyvä seurata alueen laajan näkymän ansiosta.

Niittylahden harvinaisuuksista mainittakoon muun muassa arosuohaukka, jalohaikara ja punakuiri.

Hannolanpelto

Osoite: Juvolantie 84, Savonlinna

Sijainti: N=6866370.900, E=599934.560 (ETRS-TM35FIN)

Hannolanpelto on Rinkilän kylän lähellä sijaitseva peltoaukea, johon käännytään Juvolantieltä. Peltotien liittymä on tien vasemmalla puolella bussipysäkin kohdalla Enonkoskentieltä päin tultaessa lähes vastapäätä Hannolanpellon raviradan liittymää. Tie on yksityistie ja on keväisin kelirikkoaikaan huonossa kunnossa, jonka vuoksi auto kannattaa jättää raviradan parkkipaikalle, joka sijaitsee Juvolantien toisella puolella aivan Raviradantien alussa.

Hannolanpelto on laaja peltoaukea Haapalahden rannalla. Paras katselupaikka on pellon pohjoispäässä peltotien mutkassa asuinrakennusten alapuolella. Keskellä peltoaukeaa kulkee peltotie, jota etelään päin kulkemalla näkee paremmin alueen länsi- ja lounaisosiin. Hannolanpellon eteläpäästä aukeaa näkymä Haapalahteen ja sen ruovikoihin. Pellon lajisto on monipuolinen vesistön läheisyyden ansiosta.

Alue on keväisin ja alkukesästä parhaimmillaan kun alueelle kerääntyy suuria määriä hanhia, lokkeja, rastaita sekä kahlaajia. Pelto-ojissa ja pellon reunoilla olevissa pensaikossa viihtyy pikkulintuja, kuten peippolintuja ja taskuja. Syksyisin muuttajat kerääntyvät alueelle ruokailemaan. Hannolanpellon pesimälinnustoon kuuluu muun muassa ruisrääkkä, pajusirkku, töyhtöhyyppä ja kuovi.

Hannolanpellolla havaittuja harvinaisuuksia ovat muun muassa tunturikiuru, haarahaukka ja arosuohaukka.

Haapalahti, lintutorni

Osoite: Tynkkylänjoentie 60 (HUOM! Ei Tynkkylänjoen kartanontie)

Sijainti: N=6865251.805, E=600437.456 (ETRS-TM35FIN)

Haapalahden lintutorni on Haapalahden rannalla sijaitseva lintutorni. Savonlinnasta päin tullessa (noin 3 km) käännytään vasemmalle Tynkkylänjoentielle. Risteyksen vastapäätä on pelto. Tynkkylänjoentietä ajetaan noin 600 metriä. Ennen ensimmäistä peltoaukeaa lähtee metsään latupohja. Auto kannattaa jättää Tynkkylänjoentien varteen. Latupohjaa kävellään noin 800 metriä, jolloin ollaan hakkuuaukean laidalla jossa on kota. Kodalta jatketaan rantaa kohti ja käännytään loivasti vasemmalle pientä polkua pitkin. Polku vie rantaan niitylle, josta lähtee pitkospuut tornille päin. Keväällä vesi on korkealla ja tornille on hankala päästä kun pitkospuut uppoavat niille astuttaessa.

Saimaan rannalla oleva Haapalahden lintutorni on yksi lajistoltaan monipuolisimpia lintupaikkoja Savonlinnassa. Tornista havaittiin vuoden 2024 valtakunnallisessa Tornien taistossa 94 lajia kahdeksan tunnin aikana. Tornista on laaja näkymä koko lahdelle. Torni on pieni ja siihen mahtuu juuri ja juuri kolme kaukoputkea jalustoineen.

Ruovikkoinen Haapalahti kerää erityisesti keväisin paljon lintuja levähtämään. Kauempana isolla selällä voi nähdä muuttoaikaan suurempia parvia esimerkiksi alleja, pilkkasiipiä ja mustalintuja. Tornin ympäristössä liikkuu pikkulintuja, joista yleisimpiä ovat ruokokerttunen ja pajusirkku. Haapalahden peruslajistoa ovat silkkiuikku, nokikana, ruskosuohaukka, nuolihaukka ja kaulushaikara.

Harvinaisempia Haapalahden lintutornista havaittuja lintulajeja ovat kuningaskalastaja, haarahaukka, jalohaikara ja eskimohanhi (e-kategoria).

Haapalahti, veneranta

Osoite: Koivurannantie 3, Savonlinna

Sijainti: N=6865836.203, E=600792.231 (ETRS-TM35FIN)

Haapalahden veneranta on Haapalahden rannalla sijaitseva venelaituri, johon käännytään Enonkoskentieltä. Savonlinnan Prismalta (matkaa noin 4,5 km) tullessa käännytään vasemmalle risteyksestä, jonka kyltissä lukee Sepänkuja. Sepänkujan liittymä on Rinkiläntien liittymää vastapäätä. Sepänkujalle käännyttäessä käännytään heti vasemmalle menevälle kujalle, joka päättyy rantaan, jossa on tarkkailupaikka, venelaituri.

Parhaat paikat havainnoida ovat rantaan menevä polku ja itse venelaituri, josta näkee parhaiten vesistöä ja ruovikkoa. Laituri on vanha ja vinossa, joten liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla.

Venerannan vakiolajeihin kuuluvat rantametsien ja ruovikoiden lajit, kuten lehtokerttu, ruokokerttunen, pajusirkku ja nuolihaukka. Laiturilta näkee lisäksi rehevien vesistöjen tyyppilajeja, kuten silkkiuikkuja ja nokikanoja. Myös kaulushaikaran “pulloon puhallus” kuuluu hyvin venerantaan.

Parempia venerannassa havaittuja lajeja ovat jalohaikara, luhtakana, kuhankeittäjä ja luhtahuitti.

Punkasalmi, levike (Punkaharju)

Osoite: Savonlinnantie 1897, Savonlinna

Sijainti: N=6851045.840, E=624118.924 (ETRS-TM35FIN)

Punkasalmen levike on muutonseurantapaikka VT 14:n varrella olevalla P-paikalla. Punkaharjun kylältä on matkaa paikalle noin 2,5 kilometriä. Savonlinnan keskustasta matkaa paikalle on hieman yli 30 kilometriä. Savonlinnasta päin tullessa on levike vasemmalla. Pysäköintitilaa on reilusti, joten auton saa helposti parkkiin.

Levikkeeltä aukeaa laaja näkymä Puruveden Enanselälle. Paikka on hyvä muutonseurantaan, erityisesti syksyisin. Puruvettä pitkin kulkee vesilintujen päämuuttoreitti, jolloin ne muuttavat suoraan havainnointipaikan yli.

Suurin osa muuttajista Punkasalmessa on vesilintuja, kuten hanhia, sorsalintuja ja kuikkalintuja. Syksyllä paikalta on laskettu kymmeniätuhansia muuttavia lintuja. Runsaslukuisimmat muuttajat ovat valkoposkihanhi, alli, mustalintu, sepelhanhi, haapana ja kuikka. Syksyllä, yleensä lännen puolelta muuttaa myös päiväpetolintuja, kuten piekanoita, hiirihaukkoja ja suohaukkoja.

Levikkeeltä harvinaisempia havaittuja lajeja ovat suula, pikkukajava, leveäpyrstökihu, punakaulahanhi ja taigauunilintu.

Loikansaari, pengertie

Osoite: Loikansaarentie 158, Savonlinna

Sijainti: N=6865079.063, E=587963.287 (ETRS-TM35FIN)

Loikansaarentielle käännytään Rantasalmentieltä Savonlinnasta Kallislahteen ajaessa oikealle. Savonlinnan keskustasta risteykseen on noin 12 kilometriä. Loikansaarentietä ajetaan noin 1,5 kilometriä, jolloin saavutaan kohteeseen, eli pengertielle. Tien varressa on levikkeitä, joihin auton voi pysäköidä.

Pengertieltä on molempiin suuntiin näkymä vesille, jossa linnut yleensä ovat. Alueella on laajat ruovikot, joissa viihtyvät esimerkiksi kaulushaikara, ruskosuohaukka, pajusirkku ja ruokokerttunen. Keväisin tien alla menevän rummun luokse muodostuu sula-alue, johon kerääntyy joutsenia ja sorsalintuja. Vesistön sulaessa linnut levittäytyvät laajemmalle alueelle. Pengertien puissa ja pensaissa liikkuu myös paljon pikkulintuja.

Harvinaisimpia Loikansaaren pengertieltä havaittuja lajeja ovat kuningaskalastaja, mandariinisorsa ja rastaskerttunen.

Kerimäki, Jouhenlahden lintutorni - lintutorni tällä hetkellä suljettu huonon kunnon vuoksi!

Osoite: Kalastajanraitti 15, Savonlinna

Sijainti: N=6866010.614, E=619569.480 (ETRS-TM35FIN)

Kerimäen torni sijaitsee aivan Kerimäentien varrella, rantapuiston eteläpäässä näkyvällä paikalla. Auton voi jättää merkitylle P-paikalla, joka on aidattu hiekkakenttä aivan tornin juurella. Vieressä on padelkenttä

Tornista avautuu näkymä Puruvedelle - tosin tornin edustalla on tukeva ruovikko, mutta torni on korkea eikä se haittaa näkymää. Tornin toisella sivustalla oleva Jouhenjoki laskee Puruveteen ja sinne on tehty rakenteita, jolla yritetään estää kiintoaineiden valuminen pelloillta Puruveteen. Alue on kuitenkin ruovikon ja pensaiden peitossa, mutta lintujen suosiossa. Aluetta on käsitelty niin, että vedelle on tehty uomia ja altaita ja näissä viihtyvät varsinkin vesilinnut ja jotkin kahlaajat, kuten mm. metsäviklo. Avoveden puolella viihtyvät silkkiuikut, härkälinnut ja tukkasotkat. Tornilta avautuu näkymä Kerimäen satamaan, jossa on rivissä puisia venekatoksia ja ne vetävät puoleensa pääskyjä. Tornin toisella puolella on ranta-alueen leikki- ja lentopallokenttiä ja ne houkuttelevat usin pikkulintuja kuten esim. vuonna 2010 tunturikiurun. Muita mainittavia havaintoja ovat olleet mustaleppälintu vuonna 2020 ja useampana vuonna havaittu rytikerttunen (viimeksi vuonna 2024)


Savonlinna, Tynkkylänmäki, Suursuo

Osoite: Kuttilontie 105, 58420 Savonlinna
Sijainti: Sijainti: N=6860431.915, E=608537.444 (ETRS-TM35FIN)

Suursuolle käännytään Savonlinnasta tullessa Savonlinnantieltä (5 km Prismalta Punkaharjulle päin) oikealle, suuntaan Tynkkylänmäentie. Risteyksessä on iso kyltti “Tynkkylänmäki 2” ja huonekaluliike Finn-Pehmex. Tynkkylänmäentietä jatketaan suoraan noin 2,5 kilometriä, jolloin käännytään oikealle Kuttilontielle. Kuttilontietä jatketaan kilometri, jolloin saavutaan peltoaukealle. Auton voi pysäköidä oikealle ajouran laitaan, kuitenkin tukkimatta uraa, koska alueella liikkuu paljon ratsastajia. Auton voi myös jättää alemmaksi pellon notkelmaan.

Suursuon peltoaukea on laaja. Alue on mäkinen ja peltojen keskellä kulkee joki. Peltojen vieressä on hevostalli. Kuttilontien varressa kulkee ojaa, joiden varsien pensaikoissa viihtyy pikkulintuja. Joinakin keväinä lumien sulamisvedet muodostavat tulvan pellolle.

Suursuo on on parhaimmillaan syksyisin, jolloin pelloilla levähtää tuhansittain hanhia. Myös joutsenet viihtyvät alueella ja pelloilla voi nähdä myös pikkujoutsenen laulujoutsenparvessa. Hyvinä tulvakeväinä pelloilla ruokailee kahlaajia, kuten valkovikloja, tyllejä ja pikkutyllejä. Peltoaukea osuu petolintujen muuttoreitille, koska alueella on havaittu useita muuttavia merikotkia ja pari kertaaa myös maakotka. Alueen pesimälajistoon kuuluvat muun muassa töyhtöhyyppä, kiuru ja hiirihaukka.

Harvinaisimpia alueella havaittuja lajeja ovat lyhytnokkahanhi, maakotka ja pikkujoutsen.

Savonlinna (Kerimäki), Ruokosuon pellot

Osoite:
Seikanlammintie 44, 58200 Savonlinna (Google Maps)
Joensuuntie 916, 58200 Savonlinna (Karttapaikka)

Sijainti: N=6866370.021, E=618687.967 (ETRS-TM35FIN)

Ruokosuon pellot sijaitsee lähellä Kerimäen kirkonkylää, Kantatie 71:n varrella. Tietä 71 Savonlinnasta päin tullessa ajetaan Kerimäen kirkonkylän risteyksen ohi ja jatketaan noin 400 metriä, kunnes käännytään pienestä risteyksestä vasemmalle. Risteyksessä on isompi metsäsaareke ja vieressä kosteikkoaltaat. Auton voi jättää hiekkatien varteen, kunhan se ei tuki kulkua peltotiellä.

Kerimäen Ruokosuon pellot ovat laaja ja monipuolinen lintupaikka. Peltoaukean koko on yhteensä noin 80 hehtaaria. Alueen laidalla on myös kosteikkoaltaat, joilla voi nähdä mm. paljon sorsalintuja. Alue on parhaimmillaan muuttoaikaan keväisin ja syksyisin, jolloin pelloilla voi nähdä suuria kerääntymiä hanhia, joutsenia ja kurkia. Alueen pesimälinnusto on tyypillistä Itä-Suomalaista peltolajistoa. Pesimälajistoon kuuluvat mm. töyhtöhyyppä, kuovi, kiuru, kivitasku ja tuulihaukka.

Alueella havaittuja harvinaisuuksia ovat mm. turturikyyhky, tunturikiuru, kattohaikara, mustapyrstökuiri ja vuorihemppo.

Savonlinna (Punkaharju), Laukansaari

Osoite: Puistometsäntie 14, 58450 Savonlinna

Sijainti: N=6854510.166, E=622180.684 (ETRS-TM35FIN)

Punkaharjun Laukansaari on laaja ja iso saari Punkaharjun harjualueella. Alueen linnustollisesti merkittävin alue on Punkaharjun tutkimusmetsä. Tutkimusmetsä sijaitsee Valtatie 14:n pohjoispuolella saaressa. Tutkimusmetsää ylläpitävät ja hallinnoivat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Savonlinnasta päin Valtatie 14 ajettaessa käännytään Tuunaansalmen  jälkeen, noin kilometrin kuluttua vasemmalle, suuntaan Majatalo Wanha koulu, tielle Puistometsäntie, tätä reittiä pääsee Tutkimusmetsään. Alueella kiertelee useita eri teitä, joita pitkin pääsee liikkumaan kävellen ja autolla ympäri aluetta. Alueella kulkee myös kävely- ja retkeilyreittejä, joista löytyy lisätietoa täältä: https://www.metsabiotalous.fi/.

Tutkimusmetsä on monipuolinen ja hyvin erilainen retkeilykohde verrattuna muihin Savonlinnan lintupaikkoihin. Alueella kasvaa yli 100 eri puulajia, joka tekee paikasta linnuille mieluisan elinympäristön. Tutkimusmetsän nimikkolaji on pähkinähakki, joka viihtyy alueella erityisesti pähkinäpensaiden ja sembramäntyjen takia. Punkaharjun tutkimusmetsä on ilmeisesti ainoa paikka Suomessa missä pesii pähkinähakin siperialaista alalajia. Alueella viihtyy myös muut metsälajit, kuten tiaiset, käpylinnut ja metsäkanalinnut. Paikka on hyvä retkeilykohde, mutta eniten alueella retkeillään yleensä talvisin, koska alueen linnusto on silloin monipuolinen verrattuna muihin paikkoihin. Myös keväällä Tutkimusmetsä on hyvä retkeilykohde laululintujen runsauden takia.

Harvinaisimpia alueella havaittuja lajeja ovat haarahaukka, punajalkahaukka, pähkinänakkeli ja lapinpöllö.